Opintotukijärjestelmää on uudistettava

lokakuu 24, 2009 at 10:58 am (Uncategorized)

Ylioppilaskuntien haasteena on toimia opiskelijoiden edunvalvojina muuttuvassa yliopistomaailmassa.

Uuden yliopistolain säätäminen elokuussa 2009 oli merkittävä muutos. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä mahdollistaa kandidaatin opintojen siirtämisen avoimen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen hoidettaviksi. Nämä rakennemuutokset ja yliopistojen rahoitusvaje vahvistavat myös keskustelua lukukausimaksuista – halusi JYY sitä tai ei.

Seuraavalla hallituskaudella oikeisto yrittäneekin ”uudistaa” opintotukijärjestelmää.

Opintotuen tulee taata opiskelijoille taloudelliset edellytykset ”päätoimiseen opiskeluun”. Nykyisellään tämä ei toteudu. Opintoraha ja asumislisä kattavat vain osan elinkustannuksista ja tukijärjestelmä sisältää kannustinloukkuja. Työskentely opintojen aikana on tapa hankkia lisäansioita, mutta se hidastaa valmistumista ja työelämään siirtymistä.

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) pitää tätä erityisen suurena ongelmana. EVA esittää raportissaan Pulaa työstä ja työvoimasta (2009), että tulevaisuudessa opiskelijoiden tulisi rahoittaa opintonsa yhä enenevästi lainalla. Käytännössä tämä merkitsisi opintorahaan perustuvan järjestelmän horjuttamista.

Yhteinen yliopisto -verkosto suhtautuu opintotuen lainapohjaistamiseen kriittisesti. Se ei olisi nykytarpeisiin vastaava uudistus vaan paluu opintotukea edeltäneeseen lainalle perustuneeseen malliin. Opintotuki tasavertaistaa eri sosioekonomisista taustoista tulevien nuorten mahdollisuuksia kouluttautua. Lainaperustaisuus murentaisi mahdollisuuksia tasa-arvoon.

Lainaperustaisuus toteuttaa uusliberalismin yleisempää yhteiskuntapoliittista visiota, jonka ydin on yksilöiden pakottaminen lainan ottamiseen toimeentulon ehtona. Sen tavoitteena on sitoa opiskelijat, koulutus ja koko yhteiskunta lainan ottamisen ja maksullisuuden kehään. Tällainen yhteiskuntapolitiikka tekee työstä, opiskelusta ja elämästä ylipäänsä epävarmempaa.

Haastamme EVAn vision vaatimuksella taata opiskelijoiden toimeentulo vastikkeettomalla perustulolla. Perustulo asettuu sitä vastaan niin koulutus- kuin yhteiskuntapoliittisena vaatimuksena. Se eliminoi yhteiskuntaan juurtuneen yleisemmän epävarmuuden kulttuurin, jonka osana myös opiskelijoita kilpailutetaan toisiaan vastaan. Samalla perustulo takaisi myös mahdollisuuden jokaisen yksilölliseen kehittymiseen.

Perustulo yksinkertaistaisi opintotukijärjestelmää ja vastaisi paremmin erilaisten elämäntilanteiden tarpeisiin. Se tukisi opiskelijoiden itsenäisyyttä, joustaisi erilaisten elämäntilanteiden mukaan ja takaisi mahdollisuuden yhdistellä eri tulomuotoja.

Aloitteellisuus opiskelijoiden toimeentuloa koskevissa kysymyksissä on tärkeää. Opintotuen edellinen tasokorotus oli aikaansa jäljessä jo syntyessään. Vaadimme JYYlta ja edaattoreilta aktiivisuutta opintukijärjestelmän uudistamisessa. Ilman tätä puhe opiskelijoiden edunvalvonnasta on sanahelinää.

Yhteinen yliopisto -verkosto

Mainokset

kestolinkki Jätä kommentti

Liikkeiden tila

Touko 3, 2009 at 10:07 am (Uncategorized)

Kansainvälisen opiskelijaliikkeen sivuille on koottu koko toimintaviikon tapahtumista kuvasto. Tähän mennessä sivuille on raportoitu kuvia ja toimintaa 46 kaupungista, 15 maasta. Käy katsomassa!

Uudessa Vihreässä langassa on Murrostorstaista ja uudesta suomalaisesta yhteiskunnallisesta liikkeestä selkeä reportaasi.

Talouskriisi antaa vasemmistolle pitkästä aikaa mahdollisuuden haastaa kapitalistisen markkinatalouden hegemonian, ja osoittaa, että talousjärjestelmät perustuvat aina poliittisiin päätöksiin.

Vasemmiston ja uuden liikkeen aktiivit etsivät vaihtoehtoa kapitalistiselle yhteiskuntajärjestykselle, mutta vaihtoehto ei ole vielä kiteytynyt, eikä sillä ole edes nimeä.

Vasemmiston pitää ensin luoda uusi talous- ja yhteiskuntapoliittinen kieli sekä kantava kokonaisyhteiskunnallinen näkemys, joka ei peräänkuuluta paluuta kylmän sodan aikaiseen sosialismiin tai pohjoismaiseen 1980-lukulaiseen sosialidemokratiaan vaan johonkin aivan uuteen.

Pahin visio on, että kriisistä nousee vain viherpesty kapitalismi.

Kiinnostava on myös kommentti vihreiden linjasta: ”Nyt vihreät istuvat porvarihallituksessa ja kallistuvat oikealle samaan aikaan, kun kaduilla syntyvä liike suuntaa vasemmalle. Erkaantuminen näyttää väistämättömältä.”

YY:n kuulumisia

Yhteinen Yliopisto jatkaa toimintaansa, vaikka kevään näkyvimmät aktiot alkavat olla kenties ohi. Odotamme kuitenkin tänä keväänä edelleen JYY:n aktivoitumista mielenilmauksen ja lakon merkeissä, ja keskitymme sen ohella tulevaisuuteen.

Viime aikoina yliopistolaisten liikkeen piiristä, ja yliopistolaisten suusta, on alkanut yhä vahvemmin ja selkeämmin kuulua uhkaavia äänenpainoja yliopistolaista ja yliopiston tulevaisuudesta. Työtaistelujen on luvattu ja uhattu alkavan. Ei ainoastaan siksi, että virkojen muuttuminen palkkatyösuhteiksi mahdollistaa sen, vaan myös siksi, että yliopistolain muutokset konkretisoituvat vasta vähitellen.

Toisin sanoen, älä anna kesän hämätä, sillä syksyllä kaikki ei jatku kuten aina ennenkin. YY:n sähköpostilistalle voi edelleen liittyä ja osallistua keskusteluun ja toimintaan.

yy-keskustelulista@googlegroups.com

Ja lopuksi vielä tärkeä ohjeistus opiskelijalle kesätuista.

kestolinkki Jätä kommentti

Lyhyt uutiskatsaus

huhtikuu 29, 2009 at 10:55 am (Uncategorized)

Emme suosittele ylioppilaslakkia vapuksi. Senkin arvo on kokenut vuosia sitten jo inflaation samaan tapaan kuin Zimbabwen dollari. Se, hyperinflatorisena tosin otettiinkin jo pois käytöstä, ja nyt vain odotellaan ylioppilastutkinnon lakkauttamista. Kuolleista on päästävä eroon. Ylioppilaskirjoitukset näin alkuun.

Mutta suosittelemme kyllä toimintaa vappuna. Ja jos välttämättä haluaa jotain päähän, niin jonkun propellihatun varmaan voi kietoa kaulasta kiinni.

Jyväskylässä vappumarssi lähtee kello 11.30 Järjestöjen talolta. Kukkien lasku vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalla vanhalla hautausmaalla kello 10.

Tampereella vappuaaton mielenosoitus alkaa kokoontumisella Tammelassa Emil Aaltosen puistossa klo 17. Esiintymässä Hannibal & Tapani Kansalainen, Kohu-63, Konkurssi, Sabeli, The Sörsselssöns ja muita.

Joensuussa Väen vappua varten kokoonnutaan taidemuseon takana klo 15.

Helsingissä luvassa useamman tahon suurmielenosoituspäivä, Murrostorstai 2009. Tahot kulkevat tässä limittäin ja päällekäin, samoin kulkueet. Kun globaali talouskriisi ja lama ryöstäytyvät käsistä ja oikeistolaisen hallituksen elvytykset kiristävät lenkkiä valmiiksi heikommalla olevan kaulassa ja koventaa työelämän ehtoja, ei jäljelle jää paljon juhlimista.

Helsingissä on myös viime aikoina ollut oivaa toimistotilojen valtaamista järkevämpään käyttöön kuin tyhjän pantiksi.

**

Helsingin Sanomat uutisoi tänään Ranskan yliopistolakoista. Valitettavasti uutinen on luettavissa ainoastaan tilaajille. Otsikko kuitenkin kertoo paljon siitä, mille taholle hesarin toimittajat ovat tohveleissaan päättäneet kallistua: ”Kuukausia kestänyt lakko uhkaa ranskalaisopiskelijoiden lukuvuotta”. Uutisessa kerrotaan monen kommentin avulla ainoastaan, että lakosta seuraa haittaa ja vaikeuksia opiskelijoille ja siirtolaisille.

Hesarin toimittajien kannalta on mielenkiintoista asettua kysymyksessä konformistiselle kannalle ja tukea niin sanotusti varmoja voittajia, joiden oikeuksia Ranskassa ei olla kaventamassa. Toivottavasti toimittajien asennoituminen on linjassa ja johdonmukaista ja he osaavat tukea Suomessakin omia työnantajiaan freelancereiden oikeuksista ja palkasta puhuttaessa. Kysymys on kuitenkin myös Sanomien ja lukijoiden oikeudesta saada mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja halvalla uutisia.

No ei vaan, tässä on vetoomus myös freelancereiden oikeuksista. Kiitos johdonmukaisuudesta.

Palataan vielä Ranskaan. Libcom uutisoi seuraavasti.

For more than 10 weeks now, French universities have been disrupted by strikes, mass meetings, demonstrations and occupations as a daily occurrence in an unheard-of wave of protest by university staff and students against President Nicolas Sarkozy’s neoliberal reforms of higher education.

– – –

Though some of the trade union leaderships and many trade union activists have played an important part, the movement is independent of any particular organisation, and is impressively democratic. There have been eight, day-long national delegate meetings to decide on strategy and tactics, and the movement is far from over yet.

Yli kolmen kuukauden lakot, jota eri ammattiliitot tukevat, ja jossa käytössä alkaa olla jo astetta kovemmat aseet – eikä hallitus astu taakse. Tämä kertoo jotain siitä, miten tärkeästä hankkeesta on kyse. Eurooppalaisen oikeistokäännytyksen ja ja korkeakoulutusuudistusten kaatamisessa tai kyseenalaistamisessa ei ole mistään poliittisesta retoriikasta  kyse.  Ei riitä, että analysoi ja sitten kritisoi poliitikkojen ”kieroja” puheita, kun retoriikalla ei ole juuri merkitystä. Se on tyhjän tilan täytettä jolla ei tarvitse perustella mitään eikä sillä siten kaadetakaan mitään.

Sen sijaan:

As I write, the movement remains determined and strong, and an all-out victory cannot be ruled out. Sarkozy may come to regret having transformed more than 50,000 lecturers into angry opponents.

Näin YY kuittaa tällä erää ja siirtyy suomalaisille vapputantereille. Vihaista vappua.

kestolinkki Jätä kommentti

JYY:n vetoomus tasa-arvoisen yliopistohallinnon puolesta…

huhtikuu 27, 2009 at 8:41 am (Uncategorized)

…on ollut jo pari päivää valmis ja sen voivat Jyväskylän yliopistolaiset allekirjoittaa korpissa. Tätä kirjoittaessa allekirjoittaneita on jo 181.

JYY:n sivuilta voi lukea vetoomuksen perusteluineen ja taustoineen. Vaatimukset ovat seuraavat.

Koko yliopistoyhteisön yhteinen etu on tunnustaa kaikkien yliopistoyhteisöön kuuluvien ryhmien tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet yliopiston hallinnon kaikilla tasoilla. Tämä tunnustus tulee osoittaa kirjaamalla uuteen johtosääntöön seuraavat asiat:

– Yliopistokollegio tulee koostua yliopistoyhteisön ryhmistä siten, että ryhmät ovat edustettuna kollegiossa yhtä suurilla osuuksilla.
– Jokaisella yliopiston laitokselle tulee asettaa laitosneuvosto hoitamaan laitoksen hallintoa.

Kertaalleen ja toisin päin sanottuna siis tulevassa luonnoksessa johtosäännöksi opiskelijaedustuksen määrä halutaan kaventaa. Opiskelijoiden ääntä ja näkemystä oppilaitoksensa tulevaisuudesta ja kehittämisestä ei Jyväskylän yliopistossa kaivata. Myös laitosneuvostot, jotka ovat olleet opiskelijoille yksi tärkeä vaikuttamisen väylä, lakkautettaisiin ennen kuin tarjolla on muuta vaihtoehtoa.

Jos haluat säilyttää yliopistossamme tasaedustuksen ja laitosneuvostot, klikkaa vetoomukseen.

kestolinkki Jätä kommentti

Torstai on toivoa täynnä

huhtikuu 23, 2009 at 6:01 pm (Uncategorized)

Yhteinen Yliopisto -verkosto on myönteisten ihmisten seurue. Uskomme ilon, myönteisyyden, yritteliäisyyden positiivisuuden voimaan. Halleluja! Juuri tänään olemme olemme erityisesti ylpeitä siitä, että mekin olemme suurin piirtein keskisuomalaisia: juuri tänään paikallislehtemme Keskisuomalainen on antanut ennakkoluulottoman esikuvan ja esimerkin tällaista positiivisesta – ei vain asenteesta vaan toimintatavoista, joita mekin haluamme kaikissa toimissamme vastedes osoittaa. Toivoisimme että Keskisuomalainen voisi joka päivä toimia näin:

Keskisuomalainen haluaa korostaa myönteisten tavoitteiden voimaa. Meidän ihmisten yritteliäisyys ja halu kehittyä ovat eteenpäinvieviä voimia. Kateus, kauna, pessimismi ja perusteeton kriittisyys eivät saa nousta lehdessäkään liiaksi esille.

Tämä on oikein! Ja jos olemme joskus puhuneet pahaa yliopistosta ja uudistuksista, niin todettakoon, että ainakin tätä yliopistomme on meille opettanut, ja tämä jos mikä on tulevaisuudessa meille tarpeen! Yliopistossa opimme, että ei ole tarpeen puhua huonoista asioista. Ei, sillä on myös niitä hyviä asioita. Puhukaamme niistä! Yliopistossa myös opimme, että olisi parempi että emme keskustelisi, neuvottelisi tai kyseenalaistaisi muutenkaan, mitenkään, emmekä missään: olkaamme sen sijaan yhtä mieltä asioista. Ja mikä parasta: kun valitsee yksimielisyyden, ei tarvitse nöyrtyä kompromisseihin.

**

tuausta

Tänään oli Jyväskylän kansainvälisen toimintaviikon viimeinen päivä. Ilmainen, maukas hernerokka kelpasi, makia sima maistui, Hearin musiikki tanssitti ja yliopiston päärakennuksen aukio täytettiin liitupiirroksin. Kansalaiset kutsuttiin paikalle megafonilla mekastaen ja aurinkokin lämmitti.

Olimme parkkeeraanneet telttamme, kajarimme, pöydät ja ruoat päärakennuksen eteen ulos. Majoitustamme ei toisin sanoen voinut olla huomaamatta! Jyväskylän työttömien valmistama maukas hernekeitto maistui yliopistolaisten lisäksi myös muille ohikulkijoille ja lähellä työskennelleille rakennustyöläisille.

Kuin toisintona keskiviikkoiselle kansainvälisten opiskelijoiden kanssa käydylle keskustelulle myös eräs saksalainen professori kävi kojullamme. Professori totesi Saksassa pari vuotta sitten tehdyn samanlaisen lakiuudistuksen (jonka myötä siis annettiin yliopistoille taloudellinen autonomia ja langetettiin lukukausimaksut opiskelijoille) olleen ”täydellinen katastrofi”.

Me emme epäile. Katsotaan kuitenkin pari toiveikasta kuvaa YY:n torstaista.

Lue lisää…

kestolinkki Jätä kommentti

Kuulumisia tiistailta ja keskiviikolta

huhtikuu 22, 2009 at 2:55 pm (Uncategorized)

Tiistai: money money money must be funny, in the rich mans world

Kuvia naistutkimuksen demosta on nähtävillä Nasta Ry:n blogissa.  Naistutkimusta puolustavia naamoja ilmestyi 165 kappaletta! Myös Helsingissä opiskelijat antoivat peukun Jyväskylän naistutkimuksen puolesta.

Peukutamme Helsingin peukuttajille!

Tuulinen tilanne kuitenkin jatkuu. Pieni uutiskatsaus tekee aina terää, ja jakakaamme yhdessä tämä Ylen 17.4. tarjoama uutinen. Jyväskylän yliopiston rahoitustilanne on kohtuullisen absurdi:

Jyväskylän yliopisto tavoittelee kymmentä miljoonaa. Suhdanne on haastava. – Kasassa on 700 000 euroa, sanoo Jyväskylän yliopiston varainhankintapäällikkö Ritva Nirkkonen. Nirkkonen on palkattu varta vasten tehtävään. Lokakuussa Jyväskylän yliopisto järjestää upean varainhankintagaalan. Ohjelmassa on tieteellistä puhetta ja taiteellista ohjelmaa. Kahden hengen gaalapiletti maksaa 500 euroa.

Valtio tukee yliopistoa vasta ensimmäisestä miljoonasta, joten odotamme innolla tulevia rahoittajia. 700 000 euroa on siis kasassa, 9 miljoonaa ja rapiat puuttuu. Onneksi tuo gaalailta järjestyy sentään.

Johtosääntö ja yliopiston demokratiavaje?

Tiistaina mielenosoituksen lisäksi JYY järjesti johtosääntökokoontumisen. JYY toteuttaa aivan lähiaikoina korpin kautta yliopistolaisille adressin kolmikannan ja laitosneuvostojen säilyttämisen puolesta. Kun adressi on valmis, mainostamme sitä myös täällä.

Jyväskylän johtosäännön suunnittelu on tapahtunut tarpeeksi salakavalasti – kaikkien silmien alla mutta vailla vastarintaa ja todellista keskustelua. Johtosäännön luonnoksiin tehtyjä esityksiä ei ole otettu huomioon ja näyttääkin siltä, että hallintojohtajan tuunailema luonnos menee sellaisenaan läpi. Näin tyylikkäästi niin sanottu ”yliopistoyhteisö” nöyrästi antaa päätösvallan yliopistostamme hallinnolle.

Aikanaan, vanhoina huonoina aikoina ylioppilasliike vaati yliopistoihin ääni per ihminen -periaatetta. Vuonna 2009 anelemme hallintojohtajalta ja rehtorilta, jos he eivät ottaisi pois tasaedustusta hallituksesta. Times, they are a changing.

Joka tapauksessa, pysy kuulolla ja hermolla ja mieluusti vielä hetken järjissäsi, johtosäännöstä on lisää tiedossa.  Adressin jälkeen keinot kovenevat, tulossa JYYltä ulosmarssi ja mielenosoitus.

Keskiviikko:

Keskiviikon kansainvälisten opiskelijoiden kanssa järjestetty keskustelutilaisuus osoittautui harvinaisen informatiiviseksi, onnistuneeksi ja mukavaksi tapahtumaksi. Valitettavasti paikalle ei saapunut järin montaa ihmistä, mutta toisaalta juuri sopivasti, jotta pystyimme pitämään keskustelun intiiminä ja keskustelevana, kyselemään ja pohtimaan rauhassa. Keskusteltavaa riitti.

Kuulimme Saksasta Bonnin yliopistosta, Taiwanista ja Hong Kongista – katsaus paljasti kiinnostavia asioita yliopistojen ja eri ammattiliittojen yhteyksistä (tai yhteydettömyyksistä), opiskelijoiden työvoima-asemasta ja osa-aikaisen halpatyön merkityksestä (jota harjoitettiin kaikkialla paljon), yliopistojen eriarvoisuudesta, koulutuksen kaupallisuudesta, työmarkkinatilanteesta…

Suomen tilanteen kohdalla kansainväliset opiskelijat olivat huomattavan järkyttyneitä siitä, miten valtavia ja vakavia suomalaisten opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat.  Suomalaisen yhteiskunnan ja koulutuksen rankkoja odotus- ja suorituspaineita ja toisaalta epävarmuutta pärjäämisestä tulevaisuudessa tai opiskelujen aikanakaan seuraa eläköitymiset alle kolmekymppisinä, vakava masennus, burn-out, syömishäiriöt, juomishäiriöt. You name it, we’ve got it!

Bonnin yliopiston tilanne kuulosti harvinaisen identtiseltä suomalaisen yliopistouudistuksen kanssa, ja vaikka monia eroja tietenkin myös on, niin eurooppalainen korkeakoulutuksen yhdentyminen näyttäytyy hyvin konkreettisina yhtäläisyyksinä aina sanastosta lähtien. Kamppailut joita Suomessa käymme nyt, on Saksassa käyty jo vuonna 2006 oikeistokonservatiivisen hallituksen pistettyä kerralla yliopistot uusiksi Bolognan prosessin linjausten mukaisesti. ”Autonomia” yliopistoille, taloudellinen vapaus, profilointia, tehokkuutta.

Lukukausimaksut tulivat Saksassa aivan puun takaa. Tämä luonnollisesti kasvattaa sosio-ekonomisia eroja, kun korkeakoulutukseen pääsevät rikkaimpien perheiden lapset. Erityisesti juuri lukukausimaksuista syntyneet yliopistolaisten protestit eivät kuitenkaan onnistuneet kaatamaan lakia. Sen sijaan pienet laitokset kyllä kaatuilevat Saksassa, ja lukukausimaksujen loppusijoituspaikasta päättää rehtori, jolloin rahat menevät tuottaville ja yrityksiä kiinnostaville aloille, kuten biologiaan, teknologiaan, lääketieteeseen ja kemiaan. Kuulostaako tutulta?

Huomautettakoon, että oppositiohallitus on Saksassa lupaillut kaataa edellisen hallituksen yliopistolain. Näin tuskin tapahtuu, mutta huvin vuoksi voimme verrata, että ketkä Suomessa yliopistolakia ja yliopistouudistuksia ovat vieneet läpi? Vihje: pelkkä porvarihallitus ei ole kyseessä. Toinen, yleisempi huomio on se, että Saksassa yliopistolakia vastustaneet puolueet ovat sosiaalidemokraatit ja vihreät. Vieraamme kulmakarvat nousivat hienoisesti kun mainitsimme, että Suomessa Vihreä puolue, joka on erityiseesti koulutettujen nuorten suosima puolue, istuu tällä hetkellä hallituksessa, joka erityisellä ideologisella raivolla puskee uudistuksia läpi.

**

Näin jatkamme.

Tervetuloa huomenna keskustelemaan, myös näistäkin asioista, kampukselle C-rakennuksen tienooseen. Tarjolla on ilmaista hernekeittoa, jonka meille tarjoaa työttömien keittiö. Tarjolla myös simaa, musiikkia, laulua, ja upeita puheita!

kestolinkki Jätä kommentti

Toimintaviikko avattu – lue myös manifesti!

huhtikuu 20, 2009 at 3:58 pm (Uncategorized)

Kun Yhteinen yliopisto avasi tänään Reclaim your education -toimintaviikon Seminaarinmäen C-rakennuksen amfiteatterilla, kampuksella puhalsivat kirjaimellisesti muutoksen tuulet. Reclaim your education -bannerikin liehui puhurissa täysin luomusti.

Megafoni takasi kuuluvuuden, kun YY otti avajaispuheenvuorossaan vinosti kantaa muiden muassa yliopiston johtamisen kysymyksiin. Tämän jälkeen YY ja muut toimintaviikolle osallistuvat tahot (JYY, Nasta ry) esittelivät lyhyesti viikon ohjelman ja eri päivien teemoja.

Ohikulkijoille YYläiset jakoivat toimintaviikon käsiohjelmia, jotka sisälsivät aikataulu- ja tapahtumapaikkatietojen lisäksi myös manifestimme. Manifesti luettiin tilaisuudessa pilke silmäkulmassa ääneen, sinä voit lukea sen alta.

Toimintaviikko avattiin näyttävästi myös Tampereella, Joensuussa ja Helsingissä.

***

Manifesti Yhteiselle yliopistolle

Yliopistouudistus ja kamppailu korkeakoulutuksesta

Korkeakoulutus käy läpi merkittävää muutosta. Sen tehtävä kansallisen identiteetin, sivistyksen ja virkamieskunnan tuottajana on lopussa. Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivion sanoin: ”Kun tiedosta on luonnonvarojen ja pääomien asemesta tullut tärkein tuotannontekijä, niin tietoa luovat ja välittävät yliopistot halutaan valjastaa kiskomaan kansallisen kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vankkureita.” (Suomen kuvalehti 6.3.2009)

Kun tiedontuotannosta tulee globaalin talouskasvun veturi, tuotannossa käytetyn työvoiman ohjaus, koulutus ja kontrollointi muuttuvat keskeisiksi poliittisiksi kysymyksiksi. Tämän ovat osoittaneet kevään korkeakoulukamppailut.

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi yliopistolaki on yksi porras jo 1980-luvulla alkaneessa uudistuksien sarjassa. Lakimuutos on myös ollut yliopistoyhteisön kovaäänisimmän kritiikin kohteena. Lakiin on kirjattu monia tärkeitä uudistuksia koskien esimerkiksi yliopistojen ”olomuotoa”, rahoitusmallia, sen hallituksen voimasuhteiden muutosta sekä virkasuhteiden muuttamista palkkatyösuhteiksi. Lakikritiikin ohessa on huomioitava, että monet lain puitteistamat hallinnolliset käytänteet ovat todellisuutta jo nyt.

Opiskelijoiden asemaan on vaikuttanut erityisesti Bolognan prosessi, jossa luotiin kaksiportainen tutkintojärjestelmä yhdenmukaistamaan korkeakoulujärjestelmiä eurooppalaisten työmarkkinoiden vaatimalla tavalla.

Yritysmuodon on väitetty vaarantavan korkeakoulujen perustehtävää ja kriittistä tiedettä. Meistä uudistus päinvastoin tekee perustehtävän läpinäkyväksi. Yhtäältä korkeakoulujärjestelmän perustehtäväksi muotoutuu korkeasti koulutetun työvoiman (”inhimillisen pääoman”) tuottaminen yrityksiä varten. Toisaalta yliopistotutkimus kytketään korkeakoulujen ”yhteiskunnalliseen palvelutehtävään” eli entistä laajamittaisempaan yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Tieteily jatkuu perustehtävän ohessa.

Korkeakouluissa jaetaan niukkuutta. Yksiköt ja yksilöt kilpailutetaan keskenään, jotta voidaan tunnistaa ja resursoida huippuja. Keskenään kilpailevilta vaaditaan saumatonta yhteistyötä. Tuottavuuden takaamiseksi yliopistolaisiin kohdistetaan kontrolli- ja laadunvarmistustoimia. Yrityksenä johdettu yliopisto sälyttää jatkuvan resurssipulan takia tulosvastuutaan yliopistolaisten itsenäisyyden harteille: epävirallisesti ja jos mahdollista ilmaiseksi.

Yliopistoille luodaan toimintarakenne, joka eristää yliopistolaiset toisistaan ja kilpailuttaa meitä toisiamme vastaan. Työmarkkinoiden tapaan jokainen vastaa itsestään. Muun työelämän tapaan yliopistolaisten toimintaympäristö sisältää hierarkioita ja kannustimia, jotka estävät mahdollisuuksia tunnistaa yhteisiä etuja. Poliittisen kamppailun ehtona on selvittää, minkälaisessa suhteessa yliopistolaiset ovat toisiinsa paitsi asemansa myös tarpeidensa ja halujensa nojalla, ja tutkia minkälaisia etukysymyksiä tämä mahdollistaa.

Opiskelijoiden arki kytkeytyy yhä kiinteämmin työelämän ja tuotannon ristiriitoihin. Koulutuksella opiskelijat sijoittavat itseensä parantaakseen työmarkkina-asemiaan. Opiskelijat ovat paitsi tulevaisuuden työvoimaa, yhä useammin jo opiskeluaikanaan tärkeä halpatyövoimareservi. Erityisen merkityksellistä opiskelijoiden sosiaalinen, kielitaitoinen, joustava, järjestäytymätön ja ennen kaikkea suhteettoman halpa työvoima on kaupunkien palvelualan yrityksille. Oppilaitokset ovat kuin opetusministeriön lahja paikkakuntiensa elinkeinoelämälle.

Uudistukset on ajettu sisään yliopistoväen keskinäisiä asemia koskevia eroja, intressiristiriitoja ja heikkoa järjestäytymistä hyödyntäen. Viimeistään uudistusten myötä henkilökunta on onnistuttu pirstomaan ja ajamaan poteroihinsa vanhalla hyvällä hajota ja hallitse -strategialla. Huolimatta muutosten laajuudesta yliopistolaisten vastarinta on ollut toistaiseksi pienimuotoista. Ikään kuin horisontissa ei näkyisi mitään muuta voitettavaa kuin epävarma oman aseman säilyttäminen. Tieteellisen toiminnan itseisarvoisuus ei ole kyennyt luomaan perustaa liikehdinnälle, joka pystyisi murtamaan yliopistolaisia ja heidän intressejään toisistaan erottavia toimintarakenteita.

Koulutuksen haltuunotto

Yhteisen yliopiston haasteena tunnistaa yliopistolaisia eristäviä ja toisiaan vastaan asettavia eroja ja ylittää näitä toiminnallisesti. Tarvitsemme näkemyksiä yliopistolaisten konkreettisista tarpeista ja intresseistä. Poteroiden murtamisen välineeksi ehdotamme autonomista opintotoimintaa. Se käyttää yliopistoa resurssina omaehtoisen opiskelun ja tutkimustoiminnan järjestämiselle.

Muutoksen ristiriidat on kohdattava suoraan. Jo nyt yliopistolaiset kaipaavat massaluentojen sijaan kunnon opetusta, pienempiä ryhmäkokoja ja vaihtoehtoisia opiskelumenetelmiä. Jo nyt yliopistot seisovat tai kaatuvat henkilökunnan ja opiskelijoiden omaehtoisen toiminnan mukana, vaikkei tämä toiminta näy tulosmittareissa kuin kulukevennyksinä. Jo nyt opiskelijat paikkaavat koulutuksen sisältövajeita yliopiston ulkopuolella omaksutulla tietotaidolla, jota ei usein voida liittää tutkintoon ja palkita opintopistein. Jo nyt henkilökunta käyttää aikansa laadunvarmistukseen ja kilvoitteluun.

Kun uudistukset rajoittavat mahdollisuuksia harjoittaa asianmukaista opetus- ja tutkimustoimintaa, eikö Yhteisen yliopiston tule järjestää tätä omaehtoisesti ja omista lähtökohdistaan käsin? Kun tulosmittarit ovat yksipuolisia, eikö intressinämme ole tehdä näkyväksi ja vaatia palkkaa tekemistämme (yli)töistä? Kun uudistukset heikentävät työehtoja ja toimintaedellytyksiä, eikö yliopisto tule politisoida toimeentuloamme ja vaikuttavuuttamme vahvistavien työ- ja oikeustaistelujen kenttänä?

Kamppailu korkeakoulutuksesta ei pysähdy yliopistojen seiniin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kavahtamisen sijasta Yhteinen yliopisto vaatii laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Elinkeinoelämän palveluntarjoajan rooliin tyytymisen sijasta on perättävä vaikuttavuutta ja tutkimuksellista yhteistyötä esimerkiksi suhteessa kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin edistyksellisiin voimiin. On avattava yliopisto yhteiskunnallisille liikkeille; liikkeiden on voitava käyttää yliopistoa resurssinaan.

Koska työvoimalta odotetaan elinikäistä oppimista, vaatikaamme yliopistot jakamaan tietoa yhteiskuntaan mahdollisimman avoimesti sen sijaan, että lähdetään tiedon käyttöoikeuksien ja saavutettavuuden rajaamisen tielle. Ja koska työn uusi sankari on itseensä panostava ”yrittäjä”, vaatikaamme yliopistolle enemmän vapautta opintojen ja opiskeluajan itsenäiseen järjestämiseen.

Koska persoonallinen oppiminen edellyttää aikaa ja tilaa, vaatikaamme yliopistoilta resursseja tarpeisiimme vastaavan autonomisen tutkimus- ja opintotoiminnan järjestämiseksi.

Koska silppuelämän eri palojen yhdistäminen vaatii joustavaa ja dynaamista toimintaympäristöä, vaatikaamme yliopistokaupunkeihin kaikille avoimia tietoverkkoja ja ilmaista joukkoliikennettä. Joustavuutta vaativan työn aikana yhteiskunnan on taattava ihmisille perusturvan lisäksi yhteiskunnallinen palkka.

Kamppailu tulevaisuuden yliopistosta ja korkeakoululaisten asemasta jatkuu riippumatta siitä miten lakiesitykselle käy. Tule tekemään Yhteistä yliopistoa!

kestolinkki Jätä kommentti

Toimintaviikon ohjelma

huhtikuu 19, 2009 at 4:24 pm (Uncategorized)

Kansainvälisen toimintaviikon ohjelma alkaa olla kasassa!

Jyväskylässä viikon järjestämiseen osallistuvat YY:n lisäksi JYY, naistutkimuksen ainejärjestö Nasta ja kansainvälisiä opiskelijoita.

Lue lisää…

kestolinkki 1 kommentti

Toimintaviikko 2009 lähestyy!

huhtikuu 13, 2009 at 7:19 pm (Uncategorized)

Reclaim your Education – Global Week of Action 2009

juliste3

Kamppailu vapaan koulutuksen puolesta ja akateemista kapitalismia vastaan jatkuu kautta maailman. Yliopistolaiset yli 30 maassa osoittavat mieltään viimeaikaisia koulutuspoliittisia uudistuksia vastaan, jotka eivät vastaa käsitystämme autonomiasta, demokratiasta tai oikeudenmukaisuudesta. Kysymykset, joita kohtaamme ovat maailmanlaajuisia mutta myös välittömästi läsnä oman opiskelumme, työmme ja elämämme ehtojen määrittelemisessä.

Osallistumme toimintaan Jyväskylässä järjestämällä yleisö- ja keskustelutilaisuuksia ja performansseja. Luvassa elävää musiikkia, ruokaa, juomaa ja hyvää seuraa! Käsittelemme myös ajankohtaisia aiheita Jyväskylässä ja Suomessa.

Lisää tietoa ja viikon ohjelma julkaistaan piakkoin! Sillä välin ehdit vilkaista muiden kaupunkien kuulumiset ja mainokset. Helsinki, Tampere, Joensuu, International Students Movement ja päivittyvä lista viikolle osallistujista.

Kom med!

reclaim_miesreclaim_watchmen1reclaim_yy_jkl

kestolinkki Jätä kommentti

Linkkivinkit (media)kuulumisiin

huhtikuu 8, 2009 at 4:13 pm (Uncategorized)

Tampereen Radio Moreeni lähetti  Totuusradiossa maanantaina 6.4. ohjelman valtakunnallisesta yliopistoliikehdinnästä. Puhujina on yliopistolaisia eri kaupungeista. Tällä kertaa Jyväskylästä ei oltu paikalla, mutta emme sentään aivan unhoon jääneet!

Ohjelmasta tulee uusinta perjantaina 10.4. klo 22.00. Sen saa kuitenkin kuunneltua myös täältä. Kannattaa tsekata! Myös muuta Moreenin ohjelmaa kannattaa vilkaista.

Media on ”hereillä” myös muualla. Ylen A-Studio esittää tänään katsauksen yliopistouudistuksiin, paikkana Jyväskylä.

kestolinkki Jätä kommentti

Next page »