Toimintaviikko avattu – lue myös manifesti!

huhtikuu 20, 2009 at 3:58 pm (Uncategorized)

Kun Yhteinen yliopisto avasi tänään Reclaim your education -toimintaviikon Seminaarinmäen C-rakennuksen amfiteatterilla, kampuksella puhalsivat kirjaimellisesti muutoksen tuulet. Reclaim your education -bannerikin liehui puhurissa täysin luomusti.

Megafoni takasi kuuluvuuden, kun YY otti avajaispuheenvuorossaan vinosti kantaa muiden muassa yliopiston johtamisen kysymyksiin. Tämän jälkeen YY ja muut toimintaviikolle osallistuvat tahot (JYY, Nasta ry) esittelivät lyhyesti viikon ohjelman ja eri päivien teemoja.

Ohikulkijoille YYläiset jakoivat toimintaviikon käsiohjelmia, jotka sisälsivät aikataulu- ja tapahtumapaikkatietojen lisäksi myös manifestimme. Manifesti luettiin tilaisuudessa pilke silmäkulmassa ääneen, sinä voit lukea sen alta.

Toimintaviikko avattiin näyttävästi myös Tampereella, Joensuussa ja Helsingissä.

***

Manifesti Yhteiselle yliopistolle

Yliopistouudistus ja kamppailu korkeakoulutuksesta

Korkeakoulutus käy läpi merkittävää muutosta. Sen tehtävä kansallisen identiteetin, sivistyksen ja virkamieskunnan tuottajana on lopussa. Helsingin yliopiston emerituskansleri Kari Raivion sanoin: ”Kun tiedosta on luonnonvarojen ja pääomien asemesta tullut tärkein tuotannontekijä, niin tietoa luovat ja välittävät yliopistot halutaan valjastaa kiskomaan kansallisen kilpailukyvyn ja taloudellisen kasvun vankkureita.” (Suomen kuvalehti 6.3.2009)

Kun tiedontuotannosta tulee globaalin talouskasvun veturi, tuotannossa käytetyn työvoiman ohjaus, koulutus ja kontrollointi muuttuvat keskeisiksi poliittisiksi kysymyksiksi. Tämän ovat osoittaneet kevään korkeakoulukamppailut.

Eduskunnan käsittelyssä oleva uusi yliopistolaki on yksi porras jo 1980-luvulla alkaneessa uudistuksien sarjassa. Lakimuutos on myös ollut yliopistoyhteisön kovaäänisimmän kritiikin kohteena. Lakiin on kirjattu monia tärkeitä uudistuksia koskien esimerkiksi yliopistojen ”olomuotoa”, rahoitusmallia, sen hallituksen voimasuhteiden muutosta sekä virkasuhteiden muuttamista palkkatyösuhteiksi. Lakikritiikin ohessa on huomioitava, että monet lain puitteistamat hallinnolliset käytänteet ovat todellisuutta jo nyt.

Opiskelijoiden asemaan on vaikuttanut erityisesti Bolognan prosessi, jossa luotiin kaksiportainen tutkintojärjestelmä yhdenmukaistamaan korkeakoulujärjestelmiä eurooppalaisten työmarkkinoiden vaatimalla tavalla.

Yritysmuodon on väitetty vaarantavan korkeakoulujen perustehtävää ja kriittistä tiedettä. Meistä uudistus päinvastoin tekee perustehtävän läpinäkyväksi. Yhtäältä korkeakoulujärjestelmän perustehtäväksi muotoutuu korkeasti koulutetun työvoiman (”inhimillisen pääoman”) tuottaminen yrityksiä varten. Toisaalta yliopistotutkimus kytketään korkeakoulujen ”yhteiskunnalliseen palvelutehtävään” eli entistä laajamittaisempaan yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Tieteily jatkuu perustehtävän ohessa.

Korkeakouluissa jaetaan niukkuutta. Yksiköt ja yksilöt kilpailutetaan keskenään, jotta voidaan tunnistaa ja resursoida huippuja. Keskenään kilpailevilta vaaditaan saumatonta yhteistyötä. Tuottavuuden takaamiseksi yliopistolaisiin kohdistetaan kontrolli- ja laadunvarmistustoimia. Yrityksenä johdettu yliopisto sälyttää jatkuvan resurssipulan takia tulosvastuutaan yliopistolaisten itsenäisyyden harteille: epävirallisesti ja jos mahdollista ilmaiseksi.

Yliopistoille luodaan toimintarakenne, joka eristää yliopistolaiset toisistaan ja kilpailuttaa meitä toisiamme vastaan. Työmarkkinoiden tapaan jokainen vastaa itsestään. Muun työelämän tapaan yliopistolaisten toimintaympäristö sisältää hierarkioita ja kannustimia, jotka estävät mahdollisuuksia tunnistaa yhteisiä etuja. Poliittisen kamppailun ehtona on selvittää, minkälaisessa suhteessa yliopistolaiset ovat toisiinsa paitsi asemansa myös tarpeidensa ja halujensa nojalla, ja tutkia minkälaisia etukysymyksiä tämä mahdollistaa.

Opiskelijoiden arki kytkeytyy yhä kiinteämmin työelämän ja tuotannon ristiriitoihin. Koulutuksella opiskelijat sijoittavat itseensä parantaakseen työmarkkina-asemiaan. Opiskelijat ovat paitsi tulevaisuuden työvoimaa, yhä useammin jo opiskeluaikanaan tärkeä halpatyövoimareservi. Erityisen merkityksellistä opiskelijoiden sosiaalinen, kielitaitoinen, joustava, järjestäytymätön ja ennen kaikkea suhteettoman halpa työvoima on kaupunkien palvelualan yrityksille. Oppilaitokset ovat kuin opetusministeriön lahja paikkakuntiensa elinkeinoelämälle.

Uudistukset on ajettu sisään yliopistoväen keskinäisiä asemia koskevia eroja, intressiristiriitoja ja heikkoa järjestäytymistä hyödyntäen. Viimeistään uudistusten myötä henkilökunta on onnistuttu pirstomaan ja ajamaan poteroihinsa vanhalla hyvällä hajota ja hallitse -strategialla. Huolimatta muutosten laajuudesta yliopistolaisten vastarinta on ollut toistaiseksi pienimuotoista. Ikään kuin horisontissa ei näkyisi mitään muuta voitettavaa kuin epävarma oman aseman säilyttäminen. Tieteellisen toiminnan itseisarvoisuus ei ole kyennyt luomaan perustaa liikehdinnälle, joka pystyisi murtamaan yliopistolaisia ja heidän intressejään toisistaan erottavia toimintarakenteita.

Koulutuksen haltuunotto

Yhteisen yliopiston haasteena tunnistaa yliopistolaisia eristäviä ja toisiaan vastaan asettavia eroja ja ylittää näitä toiminnallisesti. Tarvitsemme näkemyksiä yliopistolaisten konkreettisista tarpeista ja intresseistä. Poteroiden murtamisen välineeksi ehdotamme autonomista opintotoimintaa. Se käyttää yliopistoa resurssina omaehtoisen opiskelun ja tutkimustoiminnan järjestämiselle.

Muutoksen ristiriidat on kohdattava suoraan. Jo nyt yliopistolaiset kaipaavat massaluentojen sijaan kunnon opetusta, pienempiä ryhmäkokoja ja vaihtoehtoisia opiskelumenetelmiä. Jo nyt yliopistot seisovat tai kaatuvat henkilökunnan ja opiskelijoiden omaehtoisen toiminnan mukana, vaikkei tämä toiminta näy tulosmittareissa kuin kulukevennyksinä. Jo nyt opiskelijat paikkaavat koulutuksen sisältövajeita yliopiston ulkopuolella omaksutulla tietotaidolla, jota ei usein voida liittää tutkintoon ja palkita opintopistein. Jo nyt henkilökunta käyttää aikansa laadunvarmistukseen ja kilvoitteluun.

Kun uudistukset rajoittavat mahdollisuuksia harjoittaa asianmukaista opetus- ja tutkimustoimintaa, eikö Yhteisen yliopiston tule järjestää tätä omaehtoisesti ja omista lähtökohdistaan käsin? Kun tulosmittarit ovat yksipuolisia, eikö intressinämme ole tehdä näkyväksi ja vaatia palkkaa tekemistämme (yli)töistä? Kun uudistukset heikentävät työehtoja ja toimintaedellytyksiä, eikö yliopisto tule politisoida toimeentuloamme ja vaikuttavuuttamme vahvistavien työ- ja oikeustaistelujen kenttänä?

Kamppailu korkeakoulutuksesta ei pysähdy yliopistojen seiniin. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kavahtamisen sijasta Yhteinen yliopisto vaatii laajempaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Elinkeinoelämän palveluntarjoajan rooliin tyytymisen sijasta on perättävä vaikuttavuutta ja tutkimuksellista yhteistyötä esimerkiksi suhteessa kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin edistyksellisiin voimiin. On avattava yliopisto yhteiskunnallisille liikkeille; liikkeiden on voitava käyttää yliopistoa resurssinaan.

Koska työvoimalta odotetaan elinikäistä oppimista, vaatikaamme yliopistot jakamaan tietoa yhteiskuntaan mahdollisimman avoimesti sen sijaan, että lähdetään tiedon käyttöoikeuksien ja saavutettavuuden rajaamisen tielle. Ja koska työn uusi sankari on itseensä panostava ”yrittäjä”, vaatikaamme yliopistolle enemmän vapautta opintojen ja opiskeluajan itsenäiseen järjestämiseen.

Koska persoonallinen oppiminen edellyttää aikaa ja tilaa, vaatikaamme yliopistoilta resursseja tarpeisiimme vastaavan autonomisen tutkimus- ja opintotoiminnan järjestämiseksi.

Koska silppuelämän eri palojen yhdistäminen vaatii joustavaa ja dynaamista toimintaympäristöä, vaatikaamme yliopistokaupunkeihin kaikille avoimia tietoverkkoja ja ilmaista joukkoliikennettä. Joustavuutta vaativan työn aikana yhteiskunnan on taattava ihmisille perusturvan lisäksi yhteiskunnallinen palkka.

Kamppailu tulevaisuuden yliopistosta ja korkeakoululaisten asemasta jatkuu riippumatta siitä miten lakiesitykselle käy. Tule tekemään Yhteistä yliopistoa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: